Päivitetty

Opas lukion rehtorille

Lukion kurssitarjotin rakennetaan opiskelijoiden valinnoista

Kurssitarjotin näyttää opintojaksojen ryhmät periodeittain ja palkeittain. Saman palkin ryhmät opiskelevat samaan aikaan, joten opiskelija voi olla periodissa vain yhdessä saman palkin ryhmässä. Ensin päätetään ryhmien määrä, sitten ryhmät sijoitetaan palkkeihin niin, että valinnat osuvat päällekkäin mahdollisimman harvoin.

Periodit, palkit ja ryhmät

Lukuvuosi jaetaan periodeihin, joita on yleensä viisi tai kuusi. Palkki on tarjottimen rivi, jonka ryhmillä on oppitunnit samaan aikaan. Tuntikaavio kertoo, milloin kunkin palkin tunnit ovat viikolla.

Palkkien määrä riippuu koulupäivän pituudesta. Jos päivässä on neljä oppituntia ja jokainen palkki on viikossa kolme kertaa, viikkoon mahtuu kuusi palkkia eli 18 oppituntia.

Opintojakson rinnakkaiset ryhmät numeroidaan, esimerkiksi BI01.1, BI01.2 ja BI01.3. Kun rinnakkaiset ryhmät ovat eri palkeissa, useampi opiskelija saa opintojakson mahtumaan lukujärjestykseensä.

Näin tarjotin rakennetaan

  • Esivalinnat keväällä. Opiskelijat valitsevat seuraavan lukuvuoden opintojaksot.
  • Ryhmien määrä. Valintojen määrä jaetaan ryhmän enimmäiskoolla, ja tulos pyöristetään ylöspäin. Liian vähän valintoja saanut opintojakso voidaan jättää pois.
  • Jaksotus. Ryhmät sijoitetaan periodeihin, ja niille päätetään opettajat ja viikkotunnit.
  • Palkitus. Ryhmät sijoitetaan palkkeihin ja opiskelijat ryhmiin niin, että mahdollisimman moni valinta toteutuu.
  • Korjaukset. Sijoittamatta jääneet valinnat käydään läpi, ja ryhmiä tai opiskelijoita siirretään.
  • Lukujärjestys. Valmiit ryhmät viedään lukujärjestysohjelmaan, esimerkiksi Kurreen.

Esimerkki: kuinka monta ryhmää

Ryhmien määrä esivalinnoista
Opinto­jaksoValin­neitaEnim­mäis­kokoRyhmiä
MAA0562303
BI0241282
FY0318281
KE046280 tai 1

MAA05:n 62 valintaa ei mahdu kahteen 30 opiskelijan ryhmään, joten ryhmiä tarvitaan kolme. KE04:stä koulu päättää, järjestetäänkö kuuden opiskelijan ryhmä vai ohjataanko opiskelijat toiseen toteutukseen.

Päällekkäisyydet

Päällekkäisyys syntyy, kun kaksi opiskelijan valitsemaa opintojaksoa on samassa periodissa ja palkissa. Toinen valinta jää silloin toteutumatta.

Periodissa tarvitaan vähintään yhtä monta palkkia kuin opiskelijalla on siinä enimmillään valintoja. Jos joku valitsee periodiin seitsemän opintojaksoa ja palkkeja on kuusi, yksi valinta jää aina sijoittamatta.

Päällekkäisyydet ratkaistaan kurssipareittain. Jos 12 opiskelijaa on valinnut samaan periodiin FY03:n ja BI02:n, ainakin yhden BI02:n ryhmän pitää olla eri palkissa kuin FY03:n ainoa ryhmä. Silloin opiskelijat siirretään tähän rinnakkaisryhmään.

Kun valinta jää sijoittamatta

  • Päällekkäisyys: opintojakson kaikki ryhmät ovat samassa palkissa kuin opiskelijan toinen valinta. Opintojaksot erotetaan eri palkkeihin tai periodeihin, tai opiskelija siirretään rinnakkaisryhmään.
  • Täysi ryhmä: opintojaksolle lisätään ryhmä tai enimmäiskokoa nostetaan.
  • Ei tarjolla tässä periodissa: valinta odottaa myöhempää periodia, jossa ryhmä on tarjolla.

Erityistilanteet

  • Kiinnitetty palkki: opintojakso on kaikissa periodeissa samassa palkissa, esimerkiksi urheiluakatemian opintojaksot.
  • Samanaikaiset opintojaksot: kaksi opintojaksoa opetetaan samassa periodissa ja palkissa kaikkine rinnakkaisryhmineen.
  • Kotiryhmä: ensimmäisen vuoden opiskelijat pysyvät periodissa 1 omassa ryhmässään esimerkiksi PS01- ja BI01-opintojaksoilla.
  • Ylioppilaskokeet: kertausopintojaksot sijoitetaan periodeihin ennen syksyn ja kevään kokeita.

Headmasterlyssä

Päällekkäisyydet näkyvät kurssipareittain

Lukion ryhmien optimointi sijoittaa ryhmät palkkeihin ja opiskelijat ryhmiin Kurresta tuoduista valinnoista. Päällekkäisyysanalyysi näyttää pahimmin törmäävät kurssiparit, ja Korjaa aukkoja sijoittaa ryhmättömät opiskelijat muuttamatta palkkeja. Valmis versio viedään takaisin Kurreen.

Usein kysyttyä kurssitarjottimesta

Mikä ero on periodilla ja palkilla?

Periodi on lukuvuoden jakso, esimerkiksi kuuden viikon mittainen. Palkki on periodin sisällä tarjottimen rivi, jonka ryhmät opiskelevat samaan aikaan.

Montako jaksoa lukiossa on?

Lukio päättää jaksojen eli periodien määrän itse. Yleensä niitä on viisi tai kuusi. Kuuden jakson lukuvuodessa yksi jakso kestää noin kuusi viikkoa.

Miten jatkuva opintojakso vaikuttaa tarjottimeen?

Jatkuvan opintojakson tunnit jaetaan useaan periodiin, esimerkiksi 3+3. Ryhmä varaa palkin jokaisesta periodista, jossa sillä on tunteja, ja sen opiskelijat tarvitsevat vapaan palkin kaikissa niissä.

Ryhmät ja palkit kurssivalinnoista ilman käsin laskemista

Lukion ryhmien optimointi sijoittaa ryhmät palkkeihin ja opiskelijat ryhmiin heidän kurssivalintojensa perusteella.